Pauliina Rauhalan kiitetty ja kohuttu esikoisromaani on päässyt ensimmäistä kertaa näyttämölle. Seija Holman dramatisointi sai ensi-iltansa Heidi Räsäsen ohjaamana Tampereen Työväen Teatterissa 31.8. Lestadiolaisperheen paineista, uskosta ja rakkaudesta kertova tarina on vanginnut lukijansa ilmestymisestään lähtien, ja pian sen voi nähdä Tampereen lisäksi myös Oulun kaupunginteatterissa.

"Kun Vilja ja Aleksi kohtaavat ensimmäistä kertaa hartaushetkessä, viritys tuntuu selkäpiissä. Tommi Raitolehto osaa tämän lajin, olla läsnä intohimoa hehkuen, vaikka rönöttäisi seinää vasten kädet taskussa."

"Eriikka Väliahde tuo Viljaan aidon taiteilijansielun, joka kukoistaa ilosta ja rakkaudesta, mutta lakastuu väsymyksestään. Viljaa on helppo seurata ja hänen tunteisiinsa samastua."

Anne Välinoro, Aamulehti

"Ohjaaja Heidi Räsänen ei hukkaa Rauhalan romaanin monia värejä. Päinvastoin: hän kertoo tiiminsä kanssa asioista niin, että sävyjä ja syvyyttä tulee lisää."

Eeva Kauppinen, Kaleva

Antti Hietalan näytelmä Ihanat ihmiset on saanut vuoden 2014 parhaan suomalaisen näytelmän Lea-palkinnon. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n jakaman palkinnon saajan päätti tänä vuonna ohjaaja Pekka Milonoff. Ihanat ihmiset kantaesitettiin Hietalan ohjaamana Q-Teatterissa viime syksynä.

Milonoffin mukaan "Ihanat ihmiset käsittelee ihmisyyden peruskysymyksiä, syyllisyyttä, vastuuta, valintoja ja kohtaamattomuutta. Nämä maailmankirjallisuuden ikuisuusteemat Antti Hietala on päivittänyt suvereenisti. Näytelmä ilahdutti useamman lukukerran jälkeenkin kudelmalla, josta paljastuu yhä uusia tekstin sisäisiä yhteyksiä ja merkityksiä, vihjeitä ja viittauksia. (…) Antti Hietalan Ihanan ihmiset on hyvin hauska, hyvin yllätyksellinen ja hyvin jännittävä näytelmä. Se on ajatuksia herättävä ja taitavasti kirjoitettu, sen kieli on tarkkaa ja huumori omintakeista. Voiko parempaa pyytää?”

Näytelmäkirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Antti Mikkola on saanut Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahaston palkinnon. 9000 euron suuruinen palkinto luovutettiin Mikkolalle Tampereen Teatterikesän avajaisissa 4.8.

Palkintolautakunnan perustelujen mukaan "Antti Mikkola ottaa näytelmiensä aiheet usein tämän päivän Suomesta ja on olosuhteiden muutosten tarkka havainnoija. Vahvan paikallisuuden tunnun rinnalla Mikkolan teksteissä säilyy tietty yleispätevyys, ja näyttelijäkokemuksensa ansiosta hän on suvereeni dialogien kirjoittaja."

PALAAMME KESÄLAITUMILTA TOIMISTOLLE 3.8.

TOIVOTAMME KAIKILLE LEVOLLISTA KESÄÄ.

Jussi Moila on kutsuttu Kööpenhaminan Uuden eurooppalaisen draaman festivaalille. 

Pyynikin kesäteatterissa sai kesäkuussa ensi-iltansa Seija Holman ja Tommi Auvisen sovitus Veera Niemisen romaanista Avioliittosimulaattori.

Kristian Smedsin, Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän sovitus Arto Paasilinnan Jäniksen vuodesta nähdään elokuussa Edinburghin Fringe-festivaalilla paikallisten näyttelijöiden esittämänä.

Mikko Roihan Teatterikorkeakoululle ohjaama tulkinta Bernard-Marie Koltés'n Roberto Zucco -draamasta sai ensi-iltansa huhtikuussa Berliinissä ja vierailee elokuusta alkaen Kansallisteatterissa, Joensuussa, Oulussa ja Kajaanissa.

Skärgårdsteatern seilaa Suomenlahden saaristossa esittäen riemukasta lastennäytelmää Karlas Krambambuli. 

Toivotamme myötätuulta ja auringonpaistetta. Vi önskar teatern medvind och solsken!

Jussi Moilan uutuusnäytelmä pohtii taidetta ja parisuhdetta.
18.4. kantaesitetty Onnellinen perhe on Jussi ja Sini Moilan jäähyväistyö Kokkolan kaupunginteatterissa. Taiteilijapariskunnan työn ja yksityiselämän ristiriitoja käsittelevä komedia on saanut innostuneen vastaanoton:

"Kokkolan kaupunginteatterin Onnellinen perhe on näytelmä, jota yhdenkään kolmekymppisen katsojan ei pitäisi jättää väliin. Siitä tunnistavat itsensä kaikki, jotka haluavat sekä perheen että palkitsevan työn. Kaikki, jotka vaativat itseltään kympin suorituksia sekä työssä että parisuhteessa. Kaikki, jotka yrittävät toimia oikein sekä itseään että läheisiään kohtaan. Kaikki, jotka miettivät ruuhkavuosien pikakelatessa elämää eteenpäin, mitä on rakkaus.

Toimii näytelmä kyllä muunkin ikäisille. Onnellinen perhe on malliesimerkki siitä, mitä saadaan, kun yhdistetään jäätävän toimiva dialogi, näkemyksellinen ohjaus ja erittäin taitavat näyttelijät. Sen katsominen on puhdasta nautintoa"

Anni Saari, Keskipohjanmaa

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut vuoden parhaan näytelmän palkitsevaa Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Kilpailuun lähetetyistä teoksista Lea-raati valitsi kuusi vuonna 2014 kantaesitettyä näytelmää Lea-palkintofinalisteiksi. Ehdolle pääsivät muiden muassa Laura Ruohosen Luolasto, Heidi Väätäsen Espoo 60° N, #2kjf◦E  ja Antti Hietalan Ihanat ihmiset.

Teatterin tiedotuskeskus palkitsi Veikko Nuutisen näytelmän seinäjokelaistulkinnan. Riko Saatsin Seinäjoen kaupunginteatterille ohjaama esitys on valitsijoiden mukaan "kokonaistaideteos, koko taiteellisen työryhmän tasavahva analyysi nykyajan vinoutuneesta perherakennelmasta, vanhemmuudesta ja nuorison ulkopuolelle sulkemisesta."
Thalia-palkinnon tarkoituksena on palkita yhteiskunnallista keskustelua herättävä, uusia yleisöryhmiä houkutteleva, kansainvälisesti menestynyt, innovatiivinen tai muuten erityisen ansioitunut esitys ja siten herättää keskustelua teatteritaiteen merkityksestä.

Conor McPhersonin Yön kulkijat vakuuttaa tekstillään ja näyttelijäntyöllään.
Vuonna 2011 New Yorkin teatterikriitikoiden parhaan näytelmän palkinnon saanut teos sai Suomen ensi-iltansa Tampereen Teatterissa 19.3. Mikko Viherjuuren ohjaamana. Ränsistyneessä talossa elävistä ihmisistä kertova jännittävä ja surumielisen hauska draama herätti niin kriitikoiden kuin katsojienkin tunteet:

"Mutta onhan tämä etuoikeus. Istua nyt metrin päässä näyttelijästä ja katsoa ihohuokosia, kuunnella jokaista tavua ja äännähdystä. Niin, elää toisen elämää. Tähän ei pysty somekaan. Mikko Viherjuuren Yön kulkijoihin tekemä näyttämöratkaisu ei ole uusi, mutta tähän tarinaan se istuu kuin etupenkkiläinen. Neljän erilaisen miehen ja yhden satunnaisen naisen peräkamariin vangittu road movie imaisee mukaansa keskipakoisvoimallaan."

Anne Välinoro, Aamulehti

"Ja minä sanon, että onneksi on teatteri, jossa ihmiset välittävät tunteita ja kertovat tarinoita toisille ihmisille. Kiitos Tampereen Teatterille tästä elämyksestä!"

Tarja Kilpeläinen, Hämeen Kaiku

John Loganin Red pureutuu värien olemukseen.
Tony-palkittu näytelmä sai Suomen kantaesityksensä Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä 4.3. Juhana von Baghin ohjaamana, rooleissa Seppo Pääkkönen ja Olavi Uusivirta. Taidemaalari Mark Rothkon elämästä kertova Red pohtii taiteen merkitystä, sukupolvien konfliktia ja vanhenemista.

"Kansallisteatterin Omapohjassa on kaksi katsomoa: yleisölle tarkoitettu ja se, jossa Seppo Pääkkösen esittämä Rothko istuu. Hän katsoo. Ei meitä, vaan meidän lävitsemme kohti omaa taidettaan. Häntä ei kiinnosta tulkinta, sen sijaan hän haluaa herättää katsojissaan alkukantaisia inhimillisiä tunteita, samoja, joita kokee itse teoksiaan maalatessaan."

"Samalla tavoin, kuin Rothko kehottaa katsomaan omia teoksiaan, toimii esityskin juuri näin, ihan läheltä katsottuna."

Katri Kekäläinen, Hämeen Sanomat