Lukuisia Oscareita elokuvana voittanut ja katsojat ympäri maailmaa lumonnut Rakastunut Shakespeare on nyt saapunut Suomenkin teatterilavoille. Lee Hallin sovittama, Tom Stoppardin ja Marc Normanin käsikirjoitukseen perustuva näytelmä sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa 25.1. Kari Arffmanin ohjaamana. Kaupunginteatterin suurelle näyttämölle levittäytyy 1500-luvun lopun Lontoo teattereineen, palatseineen ja kapakoineen, täynnä riehakasta huumoria, jonka keskellä hehkuu voimakas, nuori rakkaustarina.

Teatteri sodan näyttämönä

Vuosi 1918 herää uudelleen eloon järisyttävällä tavalla Tampereen Teatterissa, jossa Anna-Elina Lyytikäisen kirjoittama ja ohjaama 1918 Teatteri taistelussa levittää sodankäynnin koko teatteritaloon. 27.1. ensi-iltansa saanut esitys vie katsojan keskelle sodan tapahtumia sellaisina kuin ne näyttäytyivät Tampereen Teatterin rakennuksessa, joka toimi punaisten tukikohtana. Mukana on teatterin koko näyttelijäkunta, ja osa katsojista pääsee osaksi esitystä, kiertämään taloa näyttelijöiden mukana.

Anna Krogeruksen sovitus Topeliuksen rakastetusta sadusta on saanut kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa. Raikas ja innoittava esitys lumoaa niin nuoremmat kuin vanhemmatkin katsojat:

"Krogerus on onnistunut säilyttämään sadun alkuperäisen hengen ja hienon sanoman ytimen. Samaan aikaan hän on päivittänyt tarinasta kaiken sen, mikä tässä ajassa on vanhanaikaista tai tunkkaista. Yleisössä istuvat pikkutytöt saavat näytelmästä roolimallikseen prinsessan, joka kasvaa itsekkäästä tuittupäästä sekä empaattiseksi että itseään kunnioittavaksi naiseksi."

"Jos lapsi muistaa aikuisena yhden pienenä näkemänsä esityksen, olisi aika hienoa, jos se olisi juuri tämä."

Kaisa Järvelä, Aamulehti

Lahden Kaupunginteatterissa 9.1.2018 järjestetyssä lukudraama-illassa esiteltiin Lea-palkinnon kolme finalistia eli Nuutisen Pasi Was Here, Juha Jokelan Sumu ja Saara Turusen Tavallisuuden aave. Kaikki ovat saaneet kantaesityksensä vuonna 2016. Lea-palkinto myönnetään parhaasta tekstistä, ei esityksen perusteella. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut palkintoa vuodesta 1985 alkaen. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.

Laura Ruohosen ja Anna-Mari Kähärän uutuusmusikaali Tippukivitapaus on saapunut Kansallisteatterin suurelle näyttämölle ja räjäyttää pankin kertaheitolla. Kielellisesti, musiikillisesti ja visuaalisesti iloitteleva ja näyttävä näytelmä jatkaa suursuosiksi kohonneen Yökyöpelien tyylillä ja tempaa aikuisetkin mukaansa:

"Kulttuuriteko, ehkä se olisi oikea termi kuvailemaan Tippukivitapausta. Kulttuuriteon Kansallisteatteri nimittäin tekee, kun tuo suurelle näyttämölle uuden koko perheen musikaalin."

"Näyttämöllä on iloa, riemua, rakkautta, surua ja vähän jännitystäkin. Ei alleviivattuja opetuksia vaan oikeita tunteita ja vähän pieruhuumoria. Tässä ollaan kuitenkin teatterissa viihtymässä."

"Anna-Mari Kähärä on säveltänyt ja sovittanut Ruohosen runot lauluiksi loistavasti. Musiikissa on svengiä ja maailman rytmejä. Se tekee Tippukivitapauksesta oikean musikaalin eikä mitään leikkilaulukimaraa."

Laura Hallamaa, Helsingin Sanomat

Sakari Hokkasen sovitus Maria Jotunin Tohvelisankarin rouvasta saa kantaesityksensä Kotkan kaupunginteatterissa 11.11. Hokkasen aiemmat klassikkosovitukset Nummibodarit ja Papin perhe ovat keränneet kiitosta ja katsojia Jyväskylässä, ja luvassa on varmasti nytkin raikasta ja nykyaikaista, mutta alkuteoksen hengessä tehtyä teatteria.

Elina Kilkun näytelmä Jäädä saa julma maa esitetään lukudraamana Kansallisteatterin Lavaklubilla torstaina 26.10 klo 18. Jussi Sorjasen ohjaama esitys on osa Teksti-yhteisön järjestämää Kotimaisen näytelmän festivaalia ja sinne on vapaa pääsy. Näyttelijöinä ovat Eeva Soivio, Marko Nurmi ja Leo Honkonen, ja esityksen jälkeen dramaturgi Sanna Niemeläinen haastattelee kirjailijaa.

Jäädä saa julma maa voitti vuonna 2014 Kouvolan Dekkaripäivien rikosnäytelmäkilpailun.

Maarit Tyrkön muistelmateoksiin perustuva näytelmä Presidentti ja tyttö on saanut kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa. Seija Holman kirjoittama näytelmä pureutuu Samuli Reunasen ohjauksessa 1970-luvun Suomeen ja ihmiseen vallanpitäjän julkisivun takana. Hauska, koskettava ja karnevalistinen esitys on saanut innostuneen vastaanoton:

"Taas ollaan ihmeen äärellä!

Tampereen Työväen Teatterin kotimainen kantaesitysnäytelmä Presidentti ja tyttö luo harmaana ja raskaana pidetystä seitsemänkymmentäluvusta suorastaan riemastuttavan kirkkaan kuvan.

Presidentti Urho Kaleva Kekkosen viimeisiin työvuosiin sijoittuva näytelmä ei varsinaisesti naurata, mutta Samuli Reunasen ohjaaman esityksen vapautunut ote suhteessa aikakauden poliittisiin kähmintöihin ja kansainvälisiin jännitteisiin tekee siitä mukaansatempaavan raikkaan elämyksen."

Lauri Meri, Helsingin Sanomat

"Holman, Reunasen ja tietenkin näytelmän pohjatekstinä olleet kirjat kirjoittaneen Maarit Tyrkön ansioksi taas on laskettava se, että näyttämöllä ei enää kasvateta myyttiä vaan tehdään myytistä ihmistä."

Matti Mörttinen, Aamulehti

Stingin säveltämä Viimeinen laiva -musikaali on saanut Euroopan kantaesityksensä Turun kaupunginteatterissa. Mikko Koukin ohjaama, kuihtuvasta telakkakaupungista kertova musikaali on samalla kaupunginteatterin paluunäytelmä remontoituun teatteritaloon. Näytelmän koskettava tarina ja upea musiikki saivat innostuneen vastaanoton:

"Viimeinen laiva on kaikin puolin onnistunut aloitus teatterin uudelle ajalle. Stingin lapsuusmuistoistaan rakentama teos on tarinana naiivi: lakkautettavan telakan työläiset kokoavat voimansa vielä kerran ja rakentavat vielä yhden laivan, jolla he seilaavat pois. Mutta niin kuin musiikkiteatterissa yleensä, tarinaa ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Kyse on symbolisesta uskosta yhteisöllisyyden voimaan, asettumisesta pienen ihmisen elämänkokoisiin saappaisiin. Ja tietenkin rakkaudesta."

"Musikaalin emotionaalinen sisältö toimii erinomaisesti, tällainen kyyninen musikaalikriittinenkin ihminen liikuttui kyyneliin teoksen loppumetreillä. Syyllisinä kyyneliin voidaan pitää ohjaaja Mikko Koukia, joka on tehnyt kokonaisuudesta tiukasti soljuvan, mainiosti rytmitetyn paketin, ja tietenkin Stingiä, jonka koskettavat tekstit ja musiikki tuovat tunteet lähelle."

Tomi Norha, Turun Sanomat

Vuoden 2016 parhaan kotimaisen näytelmän Lea-palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Ehdokkaiden joukossa ovat Juha Jokelan Sumu, Veikko Nuutisen Pasi Was Here ja Saara Turusen Tavallisuuden aave. Otteita raadin perusteluista:

Juha Jokela: Sumu

”Näytelmäkirjailija nostaa kissan pöydälle. Iso poliittinen aihe, jota Jokela uskaltaa rohkeasti käsitellä. Mestarin työtä. Selkeä kysymyksenasettelu: miten suhtautuvat toisiinsa bisnes ja moraali? Miten paljon voi antaa periksi luopumatta periaatteistaan?”

Veikko Nuutinen: Pasi was here

”Vakavasta asiasta kirjoitettu tuore ja mukaansatempaava teksti. Ihmisille on syrjäisemmillä seuduilla käynyt kuin taloille, jotka jäävät käsiin, vailla arvoa. Mitään pelkäämätön, rento ja rakastettava teksti, joka saa nauramaan ja joka juhlii näyttämöllä.  Huikea loppukohtaus; ihan kunkku.”

Saara Turunen: Tavallisuuden aave

”Hieno suomalaisen ydinperheen kuvaus. Turunen on suomalaisen perheen mielenmaiseman tarkka piirtäjä. Hän operoi kuvilla ja luo tiheää näyttämökieltä, joka jättää paljon tilaa kokijalle. Hyvin omintakeinen teksti.”

Lea-palkinnon saajan valitsevat tänä vuonna näyttelijä Kaija Pakarinen ja kirjailija, teatteritaiteen maisteri Siri Kolu. Voittaja julistetaan tammikuun alussa.

Antti Mikkolan sovitus ja ohjaus Maria Jotunin Huojuvasta talosta on saanut hurmioituneen vastaanoton Tampereen Teatterissa. Mikkolan sukupuoliasetelman päälaelleen kääntävä tulkinta iskee järisyttävällä voimalla ja jää tuntunaan pitkäksi aikaa:

"Luojani, mikä teatterikauden avaus. Se on klassikko, se on aivan uusi, se lyö nyrkillä täysiä päin – ja antaa sitten toivoa. 

Antti Mikkolan sovitus ja ohjaus Maria Jotunin romaanista Huojuva talo on ilman muuta yksi tämän kauden kiinnostavimpia esityksiä Suomessa.

Harvoin näkee näin luontevaa klassikon modernisontia, tulkintaa joka on niin täydellisesti toimiva itsensä että sen unohtaa olevan mikään erityinen versio mistään vanhasta. Ja silti alkuteoksen, Maria Jotunin, henki säilyy."

Anu Ala-Korpela, Aamulehti